Höyrykone aivoille

Esipuhe

Höyrykone aivoille

KAHDEKSASSA KUUKAUDESSA ruotsalaisen tekoäly-yhtiö Lovablen liikevaihto kasvoi nollasta 90 miljoonaan euroon. Se teki siitä maailman nopeimmin kasvavan startup-yrityksen – kautta aikojen. Syynä on se, että yhtiössä on ymmärretty täsmälleen, mikä nykyisessä tekoälyssä on olennaista.

Lovable tarjoaa palvelua, jossa käyttäjät rakentavat sovelluksia ja verkkosivustoja luonnollisella kielellä tarvitsematta ohjelmoida. Kyse ei ole pelkästä prototyypistä tai luonnoksesta vaan täysin toimivasta kokonaisuudesta maksupalveluineen, uutiskirjeineen ja kaikkine muine kuviteltavissa olevine ominaisuuksineen.

Sen, mikä aiemmin oli erikoisosaamista vaativa, laaja ja kallis projekti, pystyi nyt tekemään kuka tahansa. Se synnytti yrittäjyyden aallon, kun tuhannet ihmiset ryhtyivät muuttamaan ideoitaan todellisuudeksi.

Avain on kieli. Voimme nyt käyttää ihmiskieltämme saadaksemme kykyjä, joita meillä ei aiemmin ollut. Generatiivinen tekoäly vapauttaa ihmisten potentiaalia. Epämusikaaliset voivat luoda musiikkia. Lukihäiriöiset voivat kirjoittaa kaunista proosaa. Värisokeat voivat maalata kuin Picasso.

Tämä luovuus on aiemmin ollut jumissa päämme sisällä. Hyväksi muusikoksi tuleminen on vaatinut tuhansia tunteja tietoista harjoittelua, eikä silloinkaan pysty luomaan kaikenlaista musiikkia. Klassinen pianisti ei ole automaattisesti myös taitava räppäri. Kun tekoäly kuroo umpeen aikomuksen ja kyvyn välisen kuilun, se avaa maailman, jossa voimme fyysisistä tai kognitiivisista haasteista riippumatta antaa suuremman panoksen ainutlaatuisella luovuudellamme ja innovatiivisuudellamme. Emmekä ainoastaan saa uusia kykyjä, vaan kehitymme myös niissä, joita meillä jo on. Nostamme itsemme uudelle tasolle.

Kun näin tapahtuu miljardeille ihmisille, valloilleen pääsee valtava luovuuden aalto, joka muovaa maailmaa uudelleen ja vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin osiin. Tuloksena on internetiä suurempi muutos. Tulemme näkemään enemmän edistysaskelia ja nopeampaa kehitystä. Ihmiskunta on kokenut aiemmin neljä kiihtymisvaihetta, ja nyt siirrymme viidenteen.

Höyrykone oli ratkaiseva osa neljättä kiihtymisvaihetta, jota kutsumme teolliseksi vallankumoukseksi. Ennen sen keksimistä lähes kaikki fyysinen muutos maailmassa perustui biologisiin lihaksiin – omiimme tai eläinten lihaksiin. Meillä oli toki apuvälineitä, kuten väkipyöriä ja taljoja, mutta työn tekivät silti lihakset. Höyrykoneessa todella mullistavaa oli se, että se lisäsi dramaattisesti kykyämme kohdistaa voimaa ympäristöömme. Kyse ei ollut pienestä parannuksesta vaan moninkertaisesta kasvusta. Ensimmäinen höyrykone, joka pumppasi vettä kaivoksesta, korvasi 500 hevosta. Ja se oli hirvittävän tehoton verrattuna myöhemmin kehitettyihin höyrykoneisiin.

Tuolla höyrykoneella oli selkeä käyttötarkoitus, mutta sen taustalla ei ollut teoriaa. Tiedettiin, että se toimi, mutta ei oikein tiedetty miksi. Vasta yli sata vuotta myöhemmin aloimme kehittää teoreettista ymmärrystä, jonka ansiosta pystyimme parantamaan sitä. 1800-luvun lopun veturi oli edelleen höyrykone, mutta termodynamiikkaa ja insinööritaitoa koskevan uuden ymmärryksen ansiosta paljon tehokkaampi.

Tekoälyn kehitys muistuttaa tätä hyvin paljon. Olemme ensimmäistä kertaa onnistuneet todella moninkertaistamaan kognitiivisen kapasiteettimme eli biologisten aivojemme suorituskyvyn. Meillä on toki ollut tietokoneita ja laskimia sekä shakkia pelaavaa tekoälyä, mutta ne vastaavat väkipyöriä ja taljoja: ne ovat meitä auttaneita työkaluja, mutta eivät paradigman muutoksia tai faasisiirtymiä.

Tekoäly antaa meille jotain aivan muuta. Nykyiset kielimallit laajentavat kognitiotamme tavalla, joka ei ole aiemmin ollut mahdollinen. Ne toimivat ja ovat hyödyllisiä, mutta emme vielä oikein ymmärrä, miten. Meiltä puuttuu yhä syvällinen teoreettinen ymmärrys, ja mallit ovat todennäköisesti melko tehottomia. Olemme jo nähneet, että valtavan suuret mallit voidaan korvata huomattavasti pienemmillä, jotka toimivat lähes yhtä hyvin. Tämä viittaa siihen, että parantamisen varaa on runsaasti.

Olemme ensimmäistä kertaa keksineet koneen, jolla on kyky päätellä. Perinteisessä ohjelmoinnissa me ihmiset mietimme etukäteen kaikki mahdolliset tilanteet ja kirjoitamme tietokoneelle ohjeet. Kielimallit – ja koneoppiminen yleisemminkin – selviytyvät ennakoimattomista tilanteista, joita kukaan ei ole ennalta ohjelmoinut tai edes tullut ajatelleeksi.

Tästä muutoksesta tulee maailmanhistorian tähän mennessä suurin. Syynä on se, että tekoäly on muuttunut harvojen välineestä kaikkien välineeksi. Koneet ovat alkaneet ymmärtää ihmisten kieltä, ja siksi kaikki voivat käyttää tekoälyä. Internetin ansiosta meidän ei tarvitse rakentaa tälle työkalulle jakeluverkostoa – sitä voi käyttää jokainen, jolla on internetyhteys. Vaikka olemme näin suuren kiihtymisvaiheen alussa, hämmästyttävän harva käsittää muutoksen mittasuhteet. Jos ei ole ymmärtänyt sen merkitystä, että ihmisen ja koneen välinen viestintäeste on murtunut, yliarvioi tämän päivän puutteet ja aliarvioi huomisen kyvyt.

Silloin puhe voi kuulostaa tältä: »Tekoälyhype on irvokasta. Meidän on alettava puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tekoäly ei ole magiaa. Se ei ole älykkyyttä. Se ei ole mikään vallankumous. Se on työkalu, ei sen enempää.»

Tekoälymallien käyttökelpoisuuteen vaikuttaa tietenkin todellisia ongelmia. Jotkut konsultit myyvät tuotteita, jotka eivät vielä pysty lunastamaan lupauksiaan. Saatamme ajautua dotcom-kuplaa muistuttavaan tilanteeseen, jossa nopeista voitoista syntyy suuria odotuksia, jotka eivät sitten toteudukaan ajoissa. Kyse on kuitenkin väliaikaisista ongelmista, jotka ratkaistaan tai jotka pienenevät. Useita yrityksiä kaatui dotcom-kuplan puhjetessa, mutta internet ei suinkaan puhjennut. Maailman arvokkaimpien yritysten lista on nykyään täynnä teknologiayhtiöitä.

Minusta tekoälyä hypetetään aivan liian vähän.

Toinen pessimistien ryhmä on paljon vaarallisempi. Heillä nimittäin on kyky hidastaa koko tekoälykehitystä. He uskovat tekoälyn johtavan ihmiskunnan tuhoon. He ovat erittäin taitavasti saaneet muut uskomaan tähän äärimmäiseen näkemykseen, minkä seurauksena se on yltänyt globaalin politiikan kaikkein korkeimmalle tasolle.

Olen selvittänyt, mistä heidän tuomiopäivän ennustuksensa on peräisin ja miten siitä on tullut niin menestyksekäs. Se on kiehtova ja opettavainen kertomus siitä, kuinka kaksi hyvin omituista ihmistä – ruotsalainen ja yhdysvaltalainen – onnistuivat tekemään politiikkaa ajatuskokeesta, jossa tekoäly saa tehtäväkseen valmistaa paperiliittimiä ja siksi hävittää kaiken elämän sekä muuttaa koko maailmankaikkeuden paperiliitintehtaiksi.

Toiset pessimistit katsovat tekoälyn korvaavan meidät ja johtavan massatyöttömyyteen. Sasha Stiles saa usein kuulla tekevänsä itsensä työttömäksi. Hän on runoilija ja taiteilija sekä yksi tekoälyn runouskäytön pioneereista.

»En käytä tekoälyä korvaamaan sitä, mitä rakastan tehdä, enkä vain toistamaan sitä, minkä jo osaan. Käytän sitä yrittääkseni kirjoittaa sellaista runoutta, jota en vielä osaa kirjoittaa», hän sanoo.

Näin olemme aina toimineet. Keksimme biologisia puutteitamme korvaavaa teknologiaa, jonka ansiosta saamme ihmisyydestä enemmän irti.

Tekoäly on vasta alkanut vapauttaa potentiaaliamme. Lovable on vain yksi aivan ensimmäisistä esimerkeistä. Monia muita seuraa perässä.

Eikä se jää siihen. Tällaisessa mullistuksessa suuri osa yhteiskunnasta muuttuu. Uusi aikakausi tarvitsee uusia johtajia ja pioneereja. Jos tiedät, miten haluat vaikuttaa tulevaisuuteen, mahdollisuutesi siihen ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Tekoälyn ansiosta meillä kaikilla on käytettävissämme enemmän ja parempia kykyjä kuin millään aiemmalla sukupolvella. Voit olla mukana kehittämässä teknologiaa, käyttää sitä muutoksen aikaansaamiseen tai ryhtyä johtajaksi uudessa yhteiskunnassa, jota teknologia osaltaan muovaa. Haluan saavuttaa tällä kirjalla kaksi asiaa. Haluan antaa sinulle vankan perustan, jonka varassa voit nähdä tekoälyä koskevia lyhyen aikavälin keskusteluja kauemmas, tarkastella kokonaiskuvaa ja tulkita itse, mihin olemme menossa – ja mihin meidän sinun mielestäsi pitäisi mennä. Toiseksi haluan näyttää, miten löydät oman roolisi ja ryhdyt tämän uuden aikakauden pioneeriksi.

Sitä varten olen keskustellut eräiden maailman älykkäimpien ja kiinnostavimpien ihmisten kanssa.

Kuten Sasha Stiles. Hänellä on näkökulma, jota tekoälykeskustelussa kuulee harvoin. En ole erityisen kiinnostunut taiteesta (siinäpä päivän vähättely!), mutta hänen taiteensa puhutteli minua. Niin paljon, että haastateltuani Sashaa kysyin, saisimmeko käyttää hänen teostaan kirjan kantena. Hän on kirjoittanut ykkösiä ja nollia omalla käsialallaan, ja kauneutensa lisäksi teos toimii vertauskuvana kirjani sanomalle ihmisen ja koneen sulautumisesta yhteen. Hän kutsuu sitä nimellä Cursive Binary, ja nyt se koristaa tätä kirjaa.

Olen keskustellut myös useiden maailman johtavien tutkijoiden kanssa. Harvardin professori Steven Pinker pohtii kielen merkitystä ihmiskunnan kehitykselle, kun taas Oxfordin professori David Deutsch tarkastelee yleistä tekoälyä. Toronton yliopiston professori Raquel Urtasun jakaa näkemyksiään itseajavista autoista.

Myös kaksi Nobel-palkittua on tuonut esiin näkökulmansa: David Baker tekoälyyn ja proteiineihin sekä Geoffrey Hinton tekoälyyn ja eksistentiaalisiin riskeihin.

Teollisuuden raskaan sarjan johtajiin kuuluvat Ericssonin toimitusjohtaja Börje Ekholm, Volvon toimitusjohtaja Martin Lundstedt, kanadalaisen Pet Valun toimitusjohtaja Richard Maltsbarger ja tekoälykomission puheenjohtaja Carl-Henric Svanberg. He kaikki kertovat, miten tekoälyn kehitystä johdetaan kymmenientuhansien työntekijöiden organisaatioissa.

Mukana on lisäksi pitkä liuta pioneereja ja muita kiinnostavia ajattelijoita. Jonas ”Laajakaista-Jeesus” Birgersson kertoo, miten uudella aikakaudella voi ryhtyä pioneeriksi. Tutkija Llion Jones on yksi sen tieteellisen artikkelin kirjoittajista, joka opetti koneet ymmärtämään ihmisten kieltä. Yleisnero Nathan Myhrvoldilla on yli 900 patenttia. Microsoft Researchin toimitusjohtaja Desney Tan hallinnoi Ruotsin valtion budjettia suurempaa tutkimusbudjettia. Nami Zarringhalam on lähes puolen miljardin käyttäjän Truecallerin toinen perustaja. TV4:n tekoälyasiantuntija Paulina Modlitba. Legendaarinen Wall Street -sijoittaja Jim O’Shaughnessy. Kirjailija ja teknologia-ajattelija Kevin Kelly, Wired-lehden toinen perustaja. Nicklas Berild Lundblad, viimeksi Google DeepMindilla. Ja Babak Parviz, joka loi Google Glassin, johti sitten Amazonin kehitysosastoa ja pyörittää nyt tekoäly-yritystä. Juuri hän auttoi minua ymmärtämään höyrykoneen ja tekoälyn välisen vertauksen.

Kerron myös niistä, jotka kulkivat edellä ja johdattivat meidät siihen, missä olemme nyt. George Boole loi binäärilogiikan, minkä ansiosta Alan Turing saattoi suunnitella universaaleja koneita, minkä ansiosta Claude Shannon saattoi luoda digitaalisen maailman ja Fei-Fei Li antaa koneille näkökyvyn.

He ovat antaneet minulle valtavasti oivalluksia, joita yritän parhaani mukaan välittää sinulle, lukijalle. Haluan myös esitellä monipuolisen joukon ihmisiä, joista saan itse inspiraatiota ja joiden toivon inspiroivan sinuakin.

Kirjoittamisessa apunani ei ole ollut yksi tekoäly vaan useita – pieni tiimi. Yhdessä olemme yrittäneet ratkaista joitakin tietokirjailijan kohtaamista ongelmista.

Ensimmäinen niistä on taustatyö. Sen yleinen osuus ei ole kovin vaikea ja on sitä paitsi hauska. Luetaan kirjoja ja artikkeleita, katsellaan videoita, alleviivataan ja tehdään muistiinpanoja. Lisäksi tehdään haastatteluja, jotka ovat erittäin antoisia, joten niitä tekee vielä lisää! Sitten kaikki pitää kuitenkin litteroida, mikä on vain hitusen hauskempaa kuin puhelinjonossa odottaminen. Lopulta ei löydä paskaakaan siitä lajittelemattomasta tutkimusasiakirjojen sekamelskasta.

Tekoäly ratkaisee tämän kaiken. Se hoitaa litteroinnit valittamatta ja loihtii esiin juuri sen, mitä etsii. Myös Deep Research -toiminto on ollut kovassa käytössä. Keväällä tuntui siltä kuin minulla olisi ollut kokopäiväinen tutkimusassistentti, ja se on säästänyt minulta monien kuukausien työn.

Toinen ongelma on palaute. Omaan tekstiinsä ja omiin ajatuksiinsa tutustuu melko nopeasti niin perinpohjaisesti, että niitä on yhä vaikeampi tarkastella lukijan näkökulmasta. Minulla on myös taipumus rakastua tiettyihin tekstin osiin, esimerkiksi esimerkkeihin, joita pidän tavattoman hyvinä. Ehkä ne ovatkin, mutta eivät tähän kirjaan.

Kustantamo on antanut avukseni kustannustoimittajan ja editoijan, Olle Grundinin, joka puuttuu osuvasti juuri tällaisiin asioihin. Hän kuitenkin pitää itsepintaisesti kiinni omasta elämästään eikä ole kanssani vuorokauden ympäri. EDI-T:llä sellaista ei ole. Se on rakentamani tekoälykirjatoimittaja, jonka kanssa voin pallotella ajatuksia.

Siitä syntyi saman tien uusi ongelma: kielimallit ovat niin pirun kohteliaita. Kaikki ehdottamani oli loistavaa! Jonkin ajan kuluttua jopa minä aloin epäillä, ettei se pitänyt paikkaansa. Pienen säätämisen jälkeen onnistuin tekemään siitä paljon kriittisemmän. Nyt se on niin helvetin töykeä, että päädymme jatkuvasti kinastelemaan. Sen kanssa on kuitenkin erittäin hyvä pallotella ajatuksia, koska se panee koko ajan vastaan ja sillä on samalla valtavasti tietoa kirjojen kirjoittamisesta. Lisäksi se on nimenomaan minun toimittajani, joka on mukautettu kirjoittamaani kirjaan.

Tapaat EDI-T:n jokaisen luvun alussa, jossa se kirjoittaa lyhyen ja usein ylimielisen johdannon. (Innoituksen tähän sain Katrine Kielosin kirjasta Maailman keksiminen.) Yhdessä luvussa paljastan, miten se keksi oman nimensä – nimen, joka saattoi olla olemassa vain minun päässäni mutta joka oli jollakin tavalla vaeltanut sen päähän.

Tekoäly ei siis ole kirjoittanut puolestani, vaan parantanut eri tavoin sitä, mitä olen kirjoittanut. Olen toisin sanoen yrittänyt yhdistää ihmisälyni tekoälyyn vapauttaakseni luovuuteni ja vahvistaakseni kykyjäni.

Juuri näin tapahtuu nyt kaikkialla maailmassa. Miljoonat ihmiset huomaavat pystyvänsä tekemään asioita, joihin he eivät ennen kyenneet. Useimmat näkevät kuitenkin vain osat ja jättävät kokonaisuuden huomaamatta. Vain harvoilla on etuoikeus tietää etukäteen, että ihmiskunta on historiallisen murroksen edessä. Haluan sinun olevan yksi heistä, sillä uskon, että tämän tiedon avulla teet maailmasta paremman. Viides kiihtyminen on täällä – ja sinä voit olla yksi sen pioneereista.

/Mathias Sundin